1352227021_burn-normal.jpgÄsken oli työpäivän toiseksi paras hetki sitten kotiinlähdön eli ruokatunti, mutta pilallehan se meni sekin. Tuli pöydässä puheeksi lähi-itä ja etenkin Israel. Erehdyin siinä sitten sanomaan ääneen, että tilanne siellä ei tule ikinä rauhoittumaan, jos uskonasioita ei kyetä unohtamaan. VIRHE!!!! Samassa pöydässä, kun istui muuan uskonmies. Sieltähän tuli kuin apteekin hyllyltä, että; "loppuu se, minä tiedän milloin se loppuu. Jeesus, kun tulee uudestaan... blaa blaa". Seurasi 10 minuutin luento kuinka raamatussa lukee, että Jeesus tulee ja ottaa tilanteen haltuun. Kuulemma kaikki muukin Raamatussa kirjoitettu on tähänkin saakka pitänyt paikkansa. Näinköhän tuo on (ei muuten olisi kannattanut tätä ääneen sanoa, seurasi jatkoluento)? Taitaa olla muslimit olla ihan samaa mieltä omasta kirjastaan. Ei ole ihmekään, että Kalashnikoveilla on kysyntää.

Minusta jokainen saa uskoa aivan, mihin tahtoo, mutta onko ihan oikeasti työpaikan ruokapöytä se oikea paikka alkaa julistamaan? Muistanko oikein, että työpaikoilla uskonasioiden tuputtaminen olisi jopa kiellettyä? Varmaan muistan väärin, yhteiskunnassa, missä vuonna 2013 voi istua sisäasiainministerinä eräs nimeltämainitsematon henkilö, ei voi olla niin järkevää lakia.

Jotenkin tämä pöytäkeskustelu sattui aika sopivaan aikaan, kun jälleen tuntuu vellovan keskustelu näistä sukupuolineutraaleista avioliitoista. Siinäkin tuntuu olevan aika monella argumenttina, mitä Raamattu asiasta sanoo. Haloo! Jokainen uskokoon, mihin haluaa ja eläköön uskonsa mukaan, mutta antakoot toisten elää niinkuin he uskovat. Se, mitä itse olen mieltä ko.avioliittoasiasta on kokonaan toinen tarina, mutta en ainakaan vastusta sitä sen takia, että joku kirja sanoo, että minun pitää vastustaa.

Tottahan kristinuskossa on varmaankin paljon hyvääkin. Esim.10 käskyä on varmasti tänäkin päivänä hyvä ohjenuora, mutta tarvitaanko siihen uskontoa, että elää edes suurinpiirtein oikein? Suurinpiirteinhän ne uskovaisetkin elää, joskus jopa vain sinnepäin. Uskovat toki saavat syntinsä anteeksi, kun meikäläisen kuulemma pitää kärytä helvetin tulessa. Vaan eipähän palele, jos hyviä puolia miettii. Mutta en minä täällä maanpäällisessä elämässä silti ketään tapa tai varasta ja naapurin lehmätkin saa olla ihan rauhassa, vaikka tuomio on jo varma.

Uskokaa, mihin haluatte ja antakaa minun olla uskomatta, vaikka se minusta vääräuskoisen tekeekin! Kiitos kuitenkin, että kannatte huolta minunkin sielusta!